Meille oli siis tänään aika varattuna yhdeksi Satakunnan eläinlääkäriasemalle. Lääkärin varasimme Ticon polvivaivojen takia, nyt niistä sitten otettiin röntgenkuvat, jotta nähdään mikä on vialla.
Tuntui siltä, että ihankuin Tico olisi aavistellut mihin mennään, oli koko aamupäivän ihan masentunut. Tätini tuli meitä hakemaan 12.30 ja kävimme ennen sitä vielä lenkillä, jotta ei lääkärissä tulisi yllättäen kova hätä. Tico oli koko automatkankin yllättävän rauhallinen.
Kiltisti hän käveli lääkäriin sisälle, heti ovella nenään otti uudet hajut, sitten nuuskittiinkin joka paikka. Erityisesti vastaanoton edessä oleva matto oli kiehtova, sitten jo etsittiinkin sopivaa paikkaa johon tehtiin oikein komea pökäle ;) Ei muuta kuin koira kainaloon ja äkkiä pihalle tekemään loput asioista :D
Tultuamme takaisin sisälle, meitä odottikin Ticon mielestä ilkeä setä, joka hänet vei tutkimushuoneeseen. Lääkäri väänteli ja paineli polvia, kertoi että ristiside ei olekkaan poikki (tätä epäiltiin jo edellisellä kerralla toisella lääkärillä). Ihanan helpottava tieto oli jo tuo. Kuunneltiin myös sydänäänet ja paineltiin vatsaa. Ticon ilme kertoi paljon; "älä enää ikinä tuo minua tänne!"
kuvassa pientä jännitystä havaittavissa.. Huomatkaa ihanan suuret korvat <3
Seuraavaksi oli nukutuksen vuoro, ei minkäänlaista reagointia kun piikki laitettiin peppuun. Olikohan Tico niin jännittynyt, ettei edes huomannut sitä ? Saimme sen jälkeen siirtyä kuvaushuoneeseen, jossa Tico makoili rauhallisesti lattialla, ei mennyt kuin suunnilleen 10 minuuttia, että poitsu kuorsasi. Itsellä meinasi itku tulla, toinen näytti niin surkealta <3
Tico nukkui jonkin aikaa ensin lattialla, hoitaja nosti sitten hetken päästä hänet pöydälle. Jouduimme itse huoneesta kuvauksen ajaksi poistumaan, tuntui jotenki pahalta jättää toinen sinne, vaikka nukkuikin :( Kuvaus kesti suunnilleen 20 minuuttia, ja pääsimme heti sen jälkeen Ticoa katsomaan. Siellä se nukkui rauhallisena lattialla vihreän peiton alla lämpimästi.
Seuraavaksi monia kysymyksiä pyöri mielessä, ajattelin jopa että olenko hoitanut koiraa huonosti, koska nyt se makaa tuossa ja odottelemme vastauksia; mitä jatkossa, kuinka pahat polvet ovat, mitä jos leikkauskaan ei auta ... ?
Ticolle annettiin vielä piikki, joka nopeuttaa heräämistä. Sillä välin katselimme kuvia.
Jouduin ottamaan puhelimella valokuvan näytöltä, en osannut CD:ltä siirtää kuvia koneelle :D
Kuvassa siis oikealla puolella näkyy vasen polvi. Alareunassa näkyykin, kuinka polvilumpio on pois paikoiltaan, kun vasemmalla puolella "valkoinen piste" on keskellä polvea, oikealla paikalla!
Meille siis kerrottiin, että vasen jalka on pahempi kuin oikea, luulimme että olisi toisinpäin. Diagnoosina siis; molemmissa polvissa Mediaalinen patellaluksaatio ja matala telaura, polvet lähtevät siis helposti pois paikoiltaan. Molemmat jalat on kuitenkin jossain vaiheessa operoitava, mutta vielä se ei ole välttämätöntä. Leikkausta kuitenkin suunniteltu syksylle (sääriluun harjanteen siirto ja telauran syvennys)
Tico nukkui koko automatkan kotiin. Jaksoi jotenkin kuitenkin parkkipaikalta kävellä kotiovelle, tällä matkalla kuitenkin nukahti kahdesti :D Itse olemme Esan kanssa helpottuneita, että ei nyt selvinnyt kumminkaan mitään aivan kamalaa, joka ei olisi vielä korjattavissa! Nyt vain lepoa loppupäivä ! :)
Toinen on reissusta aivan järkyttynyt ja uupunut, onneksi malttaa huilailla.. Didi meni heti isoveljensä viereen nukkumaan <3
No hyvä kuulla ettei asiat ole NIIN huonosti kuin voisivat olla! Voi pientä noissa kuvissa <3 Itsellä olisi varmaan myös ollut itku herkässä tuollaisessa nukutustilanteessa, ja kun tutkimusten syykin on tuollainen... Hienosti Tico jaksoi lääkärireissun, rapsutuksia sille ja voimia tulevaan.
VastaaPoista